Tämä on tiivistetty vapaamuurariuden esittely Avoimien Ovien tilaisuudesta 13.11.2024.
- Kuka on vapaamuurari
- Symboliikka
- Asteet
- Järjestöistä
- Järjestön rakenne
- LE DROIT HUMAIN erityispiirteet
- Mitä kokouksessa tapahtuu
- Kysymyksiä?
Kuka on vapaamuurari
Vapaamuurari haluaa kehittyä ihmisenä. Hän on luvannut koko elämänsä ajan tehdä työtä ollakseen oikeudenmukainen ja rehellinen, auttaakseen lähimmäisiään, välttääkseen itsekkyyttä, ja toteuttaakseen lukuisia muita hyveitä ja ihanteita. Hän on luvannut kehittää kaikkia ominaisuuksiaan ja kykyjään voidakseen paremmin palvella ihmisyyttä.
Symboliikka
On sadoittain hyveitä ja ihanteita, joita ihminen tarvitsee elääkseen merkityksellistä elämää. Vapaamuurariudessa näitä kuvataan mieleenpainuvissa seremonioissa ja vahvoissa rituaaliteksteissä. Symbolit ja seremoniat antavat ihmiselle sisäisen kokemuksen, joka jää pysyvästi mieleen vahvemmin kuin vain oppikirjan lukeminen.
Esimerkiksi harpin ja suorakulman voi ajatella kuvaavan henkisyyden ympyrää ja maallisen maailman neliskulmaisuutta. Ne pitää sitten sovittaa yhteen. Ja kivenhakkaajan työ, voi ajatella, että siinä on minä itse työstämässä itsestäni parempaa ihmistä. Työ etenee hitaasti, kun materiaali on niin kovaa.
Jos tällainen symbolien käyttö ja seremoniallinen toiminta tuntuu sinusta kiinnostavalta, se voi auttaa syventämään ymmärrystä elämästä, ja silloin vapaamuurarius saattaisi sopia sinulle.
Joku taas voi kokea, että on aivan turhaa ja naurettavaa, että aikuiset ihmiset pukeutuvat kuin naamiaisiin ja toistavat jotain ikivanhoja kaavoja, että miksi ei vain keskustella asioista suoraan niiden omilla nimillä ilman mitään symboleita. Jos kokee näin, niin silloin muurariudesta ei ole mitään iloa, vaan on parempi mennä johonkin toiseen, itselle paremmin sopivaan toimintatapaan.
Samat hyvän elämän salaisuudet ovat löydettävissä monta eri tietä.
Asteet
Ihmisen on kuitenkin vaikeaa pitää mielessään satoja kehittämiskohteita yhtä aikaa. Vapaamuurariudessa tämä valtava ihmisenä kehittymisen oppimäärä on vuosisatojen kuluessa jaettu asteisiin, joista jokainen antaa uuden näkökulman joihinkin elämän tärkeisiin periaatteisiin.
Näitä asteita on ajan kuluessa perustettu uusia ja jotkin ovat vaipuneet unohduksiin. Ne asteet, jotka ovat kestäneet ajan haasteet, ovat vakiintuneet ja tunnetaan muurarijärjestöissä ympäri maailman.
LE DROIT HUMAIN työskentelee 33 skottilaisen riituksen asteessa ja muutamassa Yorkin riituksen asteessa. Riitus on perinteinen nimitys asteiden kokonaisuudelle. Jotkin näistä asteista annetaan yhtenä kokonaisuutena, joten käytännössä meillä Suomessa näitä eri työpajoja tai vihkimyksiä on 10.
Jokaista uutta astetta omaksutaan ainakin vuosi tai pari. Seuraavan asteen saamiseksi on osoitettava, että on ymmärtänyt jotakin uutta elämästä ja senhetkisen asteen merkityksestä, yleensä kirjoittamalla sopiva essee. Veljet äänestävät sitten korotuksesta seuraavaan asteeseen.
Me tosiaan Suomessa käytämme termejä veli ja veljeys niin naisista kuin miehistäkin. Meille se kuvaa sitä, että emme tee eroa naisten ja miesten välillä millään tavoin, edes kielenkäytössä. Monissa kielissä, kuten ranskassa, espanjassa ja saksassa on erikseen feminiini- ja maskuliinimuotoja, ja englannin kielessä eri pronomineja miehille ja naisille, joten tämä vaihtelee maakohtaisesti.
Järjestöistä
Sanoin tuossa aikaisemmin, että LE DROIT HUMAIN toimii tietyllä tavalla. Vapaamuurarius on ikivanha aate, ja vuosisatojen varrella järjestöjä on syntynyt, jakautunut, hajaantunut tai liittynyt toisiin, mitä erilaisimmista syistä. Järjestöjä maailmassa on tuhansia. Suomessa jäsenmäärältään suurin on Suomen Suurloosi, miesmuurarijärjestö, jossa on noin 7500 jäsentä. Seuraavaksi tulee Svenska Frimurare Orden i FInland, jossa on 1500 jäsentä, myöskin vain miehille. LE DROIT HUMAINin jäsenmäärä Suomessa on noin 170. Suomen Ruusu-Ristissä on 250 jäsentä, mutta vain osa heistä osallistuu vapaamuuraritoimintaan. Ja Suomessa on myös yksi eurooppalaisen feminiinisen järjestön looshi, jossa siis vain naisia, ja heidän jäsenlukunsa lienee joitain kymmeniä.
Järjestön jäsenmäärällä ei kuitenkaan ole erityisesti vaikutusta elämään looshissa, koska se noin 15 hengen suuruinen porukka on se, jonka kanssa sinä vuodesta toiseen kokoonnut. Ei siihen vaikuta se, kuinka monta tuhatta muuta looshia on olemassa.
Järjestöillä on jokaisella oma listansa siitä, mitkä toiset järjestöt se tunnustaa oikeiksi muurareiksi. Me tunnustamme molemmat miesmuurarijärjestöt, mutta kumpikaan niistä ei meitä. Me taas emme tunnusta Suomen Ruusu-Ristiä, joka erkani meistä 1920-luvulla, mutta he tunnustavat meidät.
Merkittävin vaikutus tällä tunnustamisella on se, voiko vierailla toisen järjestön looshien kokouksissa.
Järjestöpolitiikka on aivan oma maailmansa. Yleensä eri vapaamuurarijärjestöjen yksittäiset veljet voivat kohdata toisensa hyvin veljellisesti ja avoimesti. Järjestöjen viralliset suhteet on toinen asia. Jos toiset äänestävät sinun etenemisestäsi asteissa, on aika rohkeaa olla se ensimmäinen, joka ehdottaa ääneen, että jostain vanhoista perinteistä voisi luopua. Onneksi nämä järjestöasiat eivät vaikuta millään tavoin vapaamuurarien jokapäiväiseen toimintaan, eivätkä järjestöt varsinaisesti tarvitse toisiltaan mitään.
Järjestön rakenne
Muurarille tärkeintä on muurariuden harjoittaminen, itsensä kehittäminen ja muurariuden ihanteiden toteuttaminen omassa elämässä. Vapaamuurariuden historia ja järjestöjen yksityiskohdat saattavat olla jotakuta kiinnostava tutkimuskohde, mutta yleisesti vapaamuurari ei ole vapaamuurariuden tutkija vaan sen harjoittaja.
Koska järjestön rakenne voi kuitenkin jonkin verran kiinnostaa, kuvaan sen pääpiirteet.
Toiminnan perustana on ammattikuntalooshi, ja jokainen kuuluu aina vähintään yhteen looshiin. Looshi on se, joka kokoontuu joka kuukausi vuodesta toiseen ja antaa muuraritoiminnalle perustan ja selkärangan. Se toimii asteissa 1°-3°.
Ajan myötä mukaan tulee sitten muiden asteiden työpajoja, joilla on oma rituaali, symboliikka, ikivanhat legendat ja perinteet.
Muinaisina aikoina jokainen näistä loosheista ja työpajoista oli täysin itsenäinen yksikkö niin taloudellisesti kuin hallinnollisesti. Ei ollut mitään kattojärjestöjä ja organisaatioita. Jokainen looshi vain opetti jäsenilleen muurarien salaiset tunnistusmerkit, ja vastaavasti oli kunnia-asia, että kun ovelle saapuu tuntematon, joka osaa kysymyksiin oikein vastata, hänet otetaan vastaan veljenä.
Kun mennään ajassa taaksepäin yli 300 vuotta, niin silloin tämä on ollut varsin fiksu tapa toimia. Ilman puhelinta tai edes luotettavaa postia ei ollut mitään keinoa muutoin varmistaa, että kuka on kuka.
Työpaja valitsee aina vaalilla toimikaudeksi puheenjohtajan eli mestarin. Mestarilla on perinteisesti suuri valta looshissa, mutta tämä ei suinkaan ulotu veljien toimintaan looshin ulkopuolella.
Nämä työpajat yhdessä hallinnollisempaan työhön painottuvien 31° ja 32° kanssa muodostavat Suomen Liiton.
Kahden vuoden välein jokainen työpaja valitsee kaksi valtuutettua, jotka muodostavat Valtuutettujen kokouksen. Valtuutettujen kokous kokoontuu pari kertaa vuodessa hoitamaan yhdistyksen kevät- ja syyskokousten asiat. Se myös valitsee kahden vuoden välein yhdistyksen hallituksen eli Liittoneuvoston. Liittoneuvosto sitten keskuudestaan valitsee puheenjohtajan eli Liittomestarin.
Eri maissa toimivat liitot tai sitä pienemmät organisaatiot yhdessä muodostavat sitten kansainvälisen LE DROIT HUMAIN järjestön. Sen hallinto on kuvattu diagrammin oikealla puolella.
Kansainvälinen Konventti kokoontuu 5 vuoden välein, ja sinne lähetetään 2 delegaattia. Siellä valitaan Korkein Neuvosto ja päätetään muutoksista järjestön perustuslakiin. Jokaisesta maasta on Korkeimmassa Neuvostossa Edustaja. Korkein Neuvosto valitsee keskuudestaan sitten Pysyvän Komitean, jota voi ajatella järjestön hallituksena. Korkeimman Neuvoston puheenjohtaja on sitten järjestön Suurmestari.
Korkeimman Neuvoston Edustaja, joka on Konsistorin puheenjohtaja, on muurarillisissa asioissa suurivaltaisin virkailija. Hänellä on laajat valtuudet, mutta hän käyttää niitä harvoin, jos asiat sujuvat normaalisti.
LE DROIT HUMAIN erityispiirteet
On hyvin vaikeaa vertailla järjestöjen toimintaa keskenään, koska sitä varten pitäisi oikeastaan toimia molemmissa. Parasta on antaa jokaisen puhua omasta puolestaan. Mitä minä voisin sanoa LE DROIT HUMAIN toiminnan erityispiirteistä?
Meillä selkeästi odotetaan, että jäsen pyrkii edistymään ihmisenä ja elämässään. Ei siis riitä, että käy kokouksissa ja on mukavaa. Tietenkin ymmärrämme, että elämässä voi tulla haastavia kausia, jolloin ei kovin paljon muuhun pysty.
Suomessa LE DROIT HUMAIN ei ole kovin suuri järjestö. Meillä ei sen vuoksi ole huolta siitä, että joku haluaisi liittyä meihin saadakseen yhteiskunnallista vaikutusvaltaa tai liike-elämässä hyödyllisiä kontakteja.
LE DROIT HUMAINille on myös erityisen tärkeää, että jäseniä ei erotella sukupuolen rodun, uskonnon, yhteiskunnallisen aseman, kansallisuuden tai muun vastaavan seikan perusteella. Järjestö syntyi 1893 Ranskassa naisten vapausliikkeen vaikutuksesta. Vanhoissa vapaamuurariuden teksteissä sanotaan, että orja, raajarikko tai nainen ei voi olla vapaamuurari. 130 vuotta sitten järjestömme perustajat sitten haastoivat, että olisiko tämä nyt vähän vanhentunut pykälä.
Suomeen LE DROIT HUMAIN loosheja perustettiin vuonna 1920. Loosheissamme naiset ja miehet toimivat täysin tasa-arvoisesti, mikä ei nyt Suomenkaan kulttuurissa 1920-luvulla ollut ihan läpi koko yhteiskunnan ollut käytäntö.
Mainitsen vielä kaksi LE DROIT HUMAIN erityispiirrettä, jos tarkastellaan vapaamuurarijärjestöjä laajemmin. Näillä kahdella seikalla ei ole kovin suurta merkitystä vapaamuurarin arkeen, mutta mainitsen ne kokonaiskuvan vuoksi.
Meidän järjestömme on organisoitunut kansainvälisesti. Se tarkoittaa, että järjestön tärkeimpiä päätöksiä tekee Pariisissa kokoontuva Korkein Neuvosto, jossa on jäseniä 60 maasta ympäri maailman. Useimmat vapaamuurarijärjestöt ovat yhden maan sisällä toimivia yhdistyksiä, jotka sitten ylläpitävät diplomaattisia suhteita toisiin.
Toinen erityispiirre järjestönä on se, että LE DROIT HUMAIN toimii asteissa 1-33. Se tarkoittaa, että kaikki eri vapaamuurariasteet ovat saman hallinnon alaisia, ja että vapaamuurarin odotetaan ajan myötä etenevän näissä skottilaisen riituksen asteissa. Useimmat vapaamuurarijärjestöt toimivat siten, että asteet 1-3 on yksi organisaatio, ammattikuntamuurarius, ja sitten erikseen veljet pohtivat, että menevätkö he mukaan asteiden 4-33 toimintaan, joka on yleensä aivan erillinen organisaatio ja yhdistys.
Mitä kokouksessa tapahtuu
Vapaamuurareilla on pari asiaa, joista ei puhuta ulkopuolisille. Ne ovat jäsenten nimet ja rituaalin yksityiskohdat. Voin kuitenkin kertoa pääpiirteittäin, mitä tapahtuu kokouksessa.
Tulen tänne paikalle noin tuntia ennen kokouksen alkua, koska looshissa on paljon erilaisia tehtäviä, joita itse kunkin siihen tehtävään valitun pitää valmistella. Veljet ovat pukeutuneet siististi, business casual on normaali pukukoodi meillä.
Kun kokous alkaa, kaikki tapahtuu tarkoin määritellyin perinteisin tavoin. Kokoukseen mennään kulkueena, asetutaan tietyille paikoille. Veljillä on heidän tehtäviään ja asteitaan osoittavia regalioita, esiliinat ja kaulukset ja muita arvomerkkejä.
Kokous avataan perinteisellä seremonialla. Jos on katsonut televisiosta Englannin hovin menoja, kuten äskettäin ollutta kuninkaan kruunajaismenoa, tietää mitä seremoniallisuus on. Eri esineillä, asennoilla, väreillä ja symboleilla on historiallisia ja mystisiä merkityksiä.
Tämän koristeellisen kokousmenon sisällä on sitten esityksiä ja puheita. Niissä me tavoittelemme kokemuksellisuutta, niin että esitys sisältää puhujan omat käsitykset ja kokemukset asiasta. Kirjaviisautta löytää kirjoista ja internetistä, kokouksen kallisarvoinen aika käytetään henkilökohtaisten ajatusten jakamiseen itse kunkin edistymisen tukemiseksi.
Kokouksessa voi olla erityinen seremonia uuden jäsenen vastaanottamiseksi, tai jos jollekin veljelle annetaan uusi aste. Niissä on sisältönä symboliikkaa ja muinaisia legendoja, jotka sitten jokainen kokee itse miten kokee. Ne pyrkivät valaisemaan elämän syviä totuuksia ja sillä tavoin ne voivat antaa merkityksellisyyttä.
Musiikilla on myös paikkansa kokouksissa.
Kokouksen kesto on jotakin 1,5 tunnin ja 4 tunnin väliltä.
Kokouksen jälkeen on sitten järjestetty jotakin kevyttä syötävää, ja veljet istuvat keskustellen, kunnes itse kunkin on aika lähteä kotiin.
Se on muurarikokouksen käytännöllinen kuvaus, mutta todellinen muurarityö on sisäistä kehittymistä, joka sitten vaikuttaa omaan elämään ja kaikkeen sinun ympärilläsi. Meissä kaikissa on kätkettyä potentiaalia, ja sitoutunut työskentely vapaamuurarilooshissa on omiaan avaamaan nuo mahdollisuudet.
Kysymyksiä?
Jos sinulla on kysyttävää, voit laittaa sähköpostia osoitteeseen info@droithumain.fi.